
Perusteellinen opas maantiepyöräilyn aloittamiseen
Mielessäsi on siis maantiepyöräilyn aloittaminen ja harkitset maantiepyörän hankintaa. Tai pyörä on ehkä jo hankittu ja olet ajanut ensimmäisiä lenkkejä maantiepyörälläsi.
Sinua kuitenkin jännittää. Ehkä jollain tapaa pelottaakin! Uuteen harrastukseen tuntuu liittyvän paljon vaikeita ja jopa mystisiä asioita joista ei oikein meinaa saada tolkkua.
Ei hätää, olet tyypillinen maantiepyöräilyn aloittaja! Olen ohjannut, kouluttanut ja ajanut lenkkejä eri tasoisten maantiepyöräilijöiden kanssa lähes 15 vuotta ja huomannut, että lajissa on paljon asioita, jotka ovat omiaan hämmentämään uuden harrastajan mieltä. Maantiepyörä itsessään on melkoinen tekniikan ihme jonka ominaisuuksien ymmärtäminen voi tuntua isolta urakalta. Pyörän huoltamisen ja korjaamisen opettelu, oikean ajoasennon löytäminen sekä varusteiden hankinta vaativat oman aikansa. Ja myös ajotekniikan, ryhmässä ajamisen, kuntoharjoittelun ja liikennesääntöjen opettelulle on uhrattava ajatuksia. Opittavaa on paljon! Mutta suuri on se palkkiokin, joka sinua opintien päässä odottaa. Nimittäin mukanaan vievä harrastus, joka tarjoaa hyvän fyysisen kunnon, mahtavia elämyksiä, mieleenpainuvia retkiä ja lenkkejä ja myös uusia, tien päällä pyöräillessä solmittuja ystävyyksiä.
Autan sinua nyt hälventämään niitä aloittelijan pelkoja ja jännityksiä, jotka ovat lajin aloittamisen esteenä!
Käydään tässä artikkelissa läpi kaikki asiat, joita sinun tulee maantiepyöräilyä aloittaessa osata huomioida, pohtia ja opetella. Ja laitetaan samalla yhdessä asiat tärkeysjärjestykseen. Nimittäin, kaikki jutut eivät ole yhtä oleellisia kuin toiset. Varsinkaan harrastusta aloittaessa.
Maantiepyöräilyn aloittelijana tavoitteenasi on kasvaa nopeasti taitavaksi maantiepyöräilijäksi, jonka harrastusta eivät jarruta osaamattomuuden aiheuttamat pelot.
En lupaa että opit näitä asioita päivässä. Saati vartissa lukemalla tämän artikkelin. Mutta lukemalla tämän artikkelin tiedät mikä on oleellista ja mikä ei. Tiedät mihin keskittyä seuraavana ja mitä opetella seuraavilla lenkeillä. Pääset siis alkuun oppimisen polulla!
Käydäänpä asiaan!
Tavoitteena on, että kasvat nopeasti taitavaksi maantiepyöräilyn osaajaksi, jonka harrastusta eivät osaamattomuuden aiheuttamat pelot jarruta.
Tämän oppaan sisältö:
Se oleellisin. Eli maantiepyörä.
Maantiepyöräilyä varten tarvitset maantiepyörän, daa. Ennenmuinoin maantiepyörät olivat kilpapyöriä ja kilpapyörät maantiepyöriä. Nämä ajat ovat takana päin ja suurin osa maantiepyöräilijöistä ei koskaan kilpaile. Niinpä maantiepyöristä löytyy erilaisia tyyppejä erilaisiin harrastamisen muotoihin. On perinteisiä kilpapyöriä, hiekkateille soveltuvia gravel-pyöriä, pitkille matkoille tarkoitettuja endurance-pyöriä, supervirtaviivaisia aero-pyöriä… ja monta muuta alagenreä mistä valita.
Lajia aloittaessa ei yleensä haeta oikeaa pyörää erittäin täsmällisillä toiveilla vaan pyritään löytämään peruskäyttöön ja monenlaisiin eri tilanteisiin soveltuva pyörä. Se onkin hyvä idea! Harrastuksen kehittyessä toiveet täsmentyvät ja myöhemmin voi tulla aika, jolloin tiedät paremmin millaisen spesiaalimenopelin haluat hankkia. Mutta alkuun perusmaantiepyörä hintahaitarin alemmalta puoliskolta, karkeasti arvioiden alle 2000€ hintaluokasta on järkevä hankinta. Näin aikoina moni päätyy myös gravel-pyörään joka on renkaita vaihtamalla muunneltavissa miellyttäväksi kulkupeliksi sekä asfaltti- että hiekkateille.
Pyörän koko
Oli pyörän tyyppi sitten mikä tahansa, on sen runkokoko oltava sinulle oikea. Väärän kokoisella pyörällä harrastaminen ei muutu mukavaksi ja loppuu ennen kuin pääsee edes alkamaan. Perusarkipyörän tai mummopyörän hankinnassa oikean koon löytäminen on paljon helpompaa kuin maantiepyörien kohdalla. Tässä artikkelissa emme syvenny tarkemmin oikean runkokoon määrittelyyn ja pyörän ostamiseen. Laita kuitenkin jäitä hattuun, jos olet hankkimassa maantiepyörää ja törmäät käytettyjen palstalla tai nettikaupassa houkuttelevaan tarjoukseen. Älä osta pyörää koeajamatta!
Runkomateriaali
Maantiepyörien runkomateriaalit ovat käytännössä alumiinia tai hiilikuitua. Myös terästä (erityisesti “old school” pyörissä) ja titaania (erityistä kestävyyden ja keveyden yhdistelmää haettaessa) käytetään mutta harvemmin. Alumiinirunkoiset ovat edullisempia mutta hieman painavampia ja epämiellyttävämpiä kuin hiiikuiturunkoiset, joiden keveys ja miellyttävyys taas on huippuluokkaa. Ja sen myötä hinta nousee. Maantiepyöräilyharrastuksessasi pääset erinomaisesti alkuun ja itseasiassa todella pitkälle alumiinirunkoisella pyörällä. Mutta jos budjettia pyörän hankintaan on hieman enemmän, niin mikä ettei, kyllähän superkevyt hiilikuitupyörä on mahtava ajettava.
Osasarjat ja kiekot
Rungon ohella pyörän osat (eli jarrut ja vaihteisto) sekä kiekot (eli renkaat, vanteet, pinnat ja navat) vaikuttavat pyörän keveyteen, toiminnan sujuvuuteen ja nopeuteen.
Osasarjoja valmistaa maantiepyöriin muutama eri merkki (Shimano, Sram ja Campagnolo) ja niiden mallinimet muodostavat lähes läpipääsemättömän viidakon. Ei siis yritetä opetella niitä tässä yhteydessä mutta todetaan, että tässäkään kohdassa aloittelijan ei missään tapauksessa tarvitse hankkia parasta ja kalleinta. Eikä edes toiseksi tai kolmanneksi kalleinta. Edullisemmat osat ovat ehkä hitusen painavampia mutta erot ovat pieniä ja osien toimivuus on mainiota myös edullisimmissa luokissa. Shimanon malleista 105 ja Tiagra ovat hyviä valintoja, Sramilla vastaavia ovat Apex ja Rival. Jarrujen ja vaihteiden kanssa tulee tehtäväksi kaksi valintaa joita myös budjetti ohjaa: vanne- vai levyjarrut ja vaijeri- vai sähkövaihteet? Vannejarrut ja vaijerivetoiset vaihteet ovat edullisempia, levyjarrut ja sähkövaihteet kalliimpia. Mutta myös toiminnaltaan sujuvampia. Oma ehdotukseni aloittelijalle on valita turvallisuussyistä tehokkaat levyjarrut mutta pitäytyä budjettisyistä vaijerivetoisissa vaihteissa.
Kiekkojen suhteen on vaikea antaa helppoja neuvoja ja pyörän mukana tulevilla kiekoilla harrastuksesi alkaa mainiosti, mitkä ikinä ne sitten merkiltään ja malliltaan ovatkin. Jos pyörän hinta on muihin osiin ja rungon laatuun nähden edullinen, ovat kiekot ne mistä on säästetty. Tällöin kiekot ovat painavammat ja samalla hitaammat. Jos siis haluat jälkikäteen parantaa pyöräsi suorituskykyä, on parempien kiekkojen hankkiminen helppo (mutta luultavasti kallis) keino siihen.
Checklist, pyörä:
- Tärkeä: Varmistu, että runkokoko on oikea!
- Levyjarrut ovat järkevä valinta mutta tärkeintä on hyvin säädetyt jarrut, olipa jarrujen tyyppi mikä tahansa.
- Vaihteisto hinnaston keskivaiheilta. Budjettitietoinen valitsee vaijerivetoisen.
- Ei kovin tärkeää: Runkomateriaaliksi budjettitietoinen valitsee alumiinin, rahakas hiilikuidun.
- Ei kovin tärkeää: Kiekot vaihtamalla voit nopeuttaa pyörääsi merkittävästi.
Tärkeimmät varusteet
Maantiepyöräilyyn tarvitaan koko joukko varusteita. Osa varusteista on pakollisia ja osa sellaisia, joita ilmankin pärjää, mutta joiden kanssa lajiin pääsee syvemmälle. Ja tietysti, osa tarjolla olevista varusteista on vain tyyliseikkoja ja… ihan turhia.
Pakollisia varusteita ovat:
Pyörään:
Pyörään:
- Valot
- Soittokello
- Juomapullotelineet
- Juomapullot
- Oikean levyinen satula (yleensä tarjolla on kolmea leveyttä)
Kuskin päälle, taskuihin tai pyörän laukkuun:
- Hyvät, pehmustetut ajohousut
- Pyöräilypaita
- Ajolasit suojaamaan silmiä hyönteisiltä ja auton renkaista lentäviltä kiviltä
- Ajohanskat suojaamaan käsiä pienten tai isojen kaatumisten varalta
- Taskuun pakkautuva sadetakki
- Pyöräilykengät
- Kypärä
- Varasisärengas
- Rengastyökalut eli rengasmuovit
- Minipumppu
- Monitoimityökalu
Kotona pyörävarastoon:
- Ylimääräinen sisärengas
- Ketjuöljyä
- Pyörän pesutarvikkeet
- Rasvapoistoon tarkoitettua puhdistusainetta
- Perustyökalut
Näiden lisäksi hyödyllisiä varusteita ovat:
- Pikalokasuojat
- Pyörään kiinnitettävä tarvikelaukku
- Taustapeili tai takatutka
- Huivi tai lippis kypärän alle
- Tuuliliivi, lisähihat ja -lahkeet
- Ketjumitta
- Ketjupikalukkopihdit
- Ketjun katkaisija
- Rataspakka-avain
Vaikuttaako listat pitkiltä? Myönnän, ovathan ne melko pitkiä, eikä jokainen pakolliseksi merkitsemäni varuste välttämättä tunnu sinusta oikeasti pakolliselta. Kyllähän pyörän saa tiellä kulkemaan ilman moista varustearsenaalia. Mutta pidetään mielessä tavoite: tehdä sinusta nopeasti taitava maantiepyöräilyn osaaja, jonka harrastusta eivät jarruta osaamattomuuden aiheuttamat pelot. Näiden varusteiden avulla tehdään monista erilaisista pyöräilytilanteista erilaisissa keleissä ja paikoissa mukavampia, siedettävämpiä tai ylipäänsä mahdollisia hoitaa siten, että lenkki tai retki voi jatkua. Ja sinä voit oppia ja kehittyä. Perustelen näiden varusteiden tarpeellisuutta tarkemmin verkkokurssillani Maantiepyöräilyn perusteet eli liity toki mukaan kurssille jos kaipaat varusteista lisätietoa.
Checklist, varusteet:
- Tärkeä: Hanki pakolliset varusteet mahdollisimman pian
- Pohdi hyödyllisten varusteiden hankintaa, ne auttavat sinua lajissa eteenpäin.

Pitkään pyöräreissuun tarvitaan paljon spesiaalivarusteita. Peruslenkkeilijä pääsee vähemmällä.
Oikean ajoasennon löytäminen
Oikea ajoasento mahdollistaa tehokkaan, rennon ja mukavan pyöräilyn. Väärän ajoasennon myötä pyöräily on siis joko tehotonta, jännittynyttä tai epämukavaa. Ja pahimmillaan kaikkea näistä. Ajoasennon säätäminen oikeaksi on siis ensiarvoisen tärkeää. Hyvässä ajoasennossa maantiepyöräilijällä
- polvi jää kammen ollessa alhaalla hieman koukkuun. Polvi ei siis ojennu aivan suoraksi eikä myöskään nilkkaa ojenneta suoraksi.
- polvi ei kuitenkaan jää liian paljon koukkuun. Sopiva koukistuksen määrä on “hieman”.
- lantio ei keiku polkiessa puolelta toiselle.
- kädet asettuvat ohjaustangon jarrukahvoille luontevasti: kurottamisen tunnetta ei ole.
- polvet mahtuvat liikkumaan ohjaustankoon osumatta myös seisaaltaan polkiessa.
Yksi tapa ajoasennon säätöön on tässä:
- Säädä satulan korkeus oikeaksi.
- Karkea säätö: Seiso satulan vieressä ja etsi kädelläsi lonkkaluun kärki (ns. suoliluu). Siirrä sormea 1-2 cm alaspäin. Tämä korkeus on karkeasti satulan oikea korkeus. Säädä satula sille korkeudelle.
- Tarkempi säätö: Pidä seinästä tukea, istu satulaan, laita kantapäät polkimille. Pyöritä polkimia taaksepäin kantapäillä polkien. Jalka saa nyt ojentua täysin suoraksi, mutta lantio ei saa keikkua satulan puolelta toiselle. Jos lantio keikkuu, laske satulaa. Jos jalka koukistuu, nosta satulaa. Kun siirrät päkiän oikealle paikalle polkimella, jää polveen juuri oikea koukistuma polkimen ala-asennossa..
- Nämä säädöt ovat ns. ensisäätöjä, joita voi ja pitääkin muuttaa lenkeillä ilmenevien tuntemuksien mukaan. Esimerkiksi alaselän kivut ja paineen tunne voivat johtua liian korkealla olevasta satulasta (lantio keikkuu), polvikivut taas voivat kieliä liian alhaalla olevasta satulasta (polvi jää liian koukkuun). Pyydä myös kaveria katsomaan sivusta kun ajat pyörällä: meneekö jalka liian suoraksi tai jäkö se liian koukkuun.
- Säädä satulan paikka vaakasuunnassa oikeaksi.
- Satulan paikan säätämiseen on nyrkkisääntö, joka perustuu polven ja poljin akselin paikkaan.
- Istu satulassa tukevasti ja oikealla paikalla. Laita poljin eli kampi vaakatasoon eteenpäin. Katso luotinarun tai vatupassin avulla, onko polven etureuna poljinakselin kohdalla. Säädä satulaa vaakatasossa, jotta saat polven etureunan jotakuinkin poljinakselin kohdalle.
- Säädä satulan kulma oikeaksi
- Lähtökohta on, että satulan tulee olla vaakatasossa. Säädä siis satula vaakatasoon vatupassin avulla tai sivulta silmämääräisesti katsoen.
- Jos satula hiertää tai painaa, voit laskea satulan nokkaa alas aivan pienen hitusen. Siis hyvin vähän.
- Ohjaustangon etäisyys ja korkeus.
- Ohjaustangon etäisyyden tulisi olla sellainen, että kädet asettuvat luonnollisen tuntuisesti ohjaustangolle etkä joudu kurottamaan.
- Sijainnin säätämiseen on maantiepyörissä melko vähän mahdollisuuksia. Voit säätää ohjaustangon etäisyyttä vaihtamalla ohjainkannattimen eli stemmin pidempään, lyhyempään tai erilaisella nousukulmalla varustettuun.
Näiden toimien avulla päästään lähelle oikeita säätöjä ja kuten todettu, on säätöjä oltava valmis muuttamaan lenkeiltä saatavien kokemusten myötä. Tee aina hyvin pieniä säätöjä ja kokeile niiden vaikutusta pitkillä koeajoilla. Käänny tarvittaessa asiantuntijan puoleen ja hyväksy se tosiasia, että jos ajoasento ei asiantuntijan kanssa säätäen tule kuntoon, on pyöräsi sinulle väärän kokoinen. (Sivuhuomautuksena: Sen myöntäminen, että on tullut hankittua väärän kokoinen pyörä, sattuu. Tiedän, koska olen sen itselleni myöntänyt useammankin kerran. Vaihtoehdot ovat kuitenkin huonompia: lopettaa upea harrastus tai jatkaa sitä tuskaisesti väärän kokoiselle pyörällä.)
Checklist, ajoasento:
- Tärkeä: Satulan korkeus kuntoon!
- Tärkeä: Satulan vaakasuuntainen sijainti kuntoon!
- Tärkeä: Ohjaustangon sijainti kuntoon tarvittaessa ohjainkannatinta vaihtamalla!
Liikennesäännöt ja etiketti
Pyöräilijä on pyöräillessään aina liikenteessä ja maantiepyöräilijänä liikut pyöräteitä, katujen ajoratoja ja maanteitä pitkin. Lajin harrastaminen ilman kunnollista ymmärrystä liikennesäännöistä on vaarallista itselle ja muille tien käyttäjille, välinpitämätöntä ja, no sanotaan se suoraan, typerää.
Liikennesäännöt on siis tunnettava ja valitettavan tavallista on, etteivät kokeneeksi itsensä mieltävät pyöräilijätkään välttämättä ole kunnolla perillä pyöräilyyn liittyvistä liikennesäännöistä. Pyöräillään miten sattuu ja keskustelupalstoilla toitotetaan omia harhaluuloja totena aiheuttaen lisähämmennystä. Mutta onneksi sinä olet lukemassa tätä artikkelia ja matkalla taitavaksi maantiepyöräilijäksi myös liikennesääntötuntemuksen osalta!
Jaetaan tässä pyöräilyyn liittyvät liikennesäännöt kolmeen ryhmään joista ensimmäinen on…
Pyöräilijän paikka
Eli missä ei saa pyöräillä, missä saa pyöräillä ja missä kohtaa tietä pyöräilijän tuolloin tulee kulkea. Joukko liikennemerkkejä, jotka kieltävät pyöräilyn on esitetty alla olevassa kuvassa:
Jos yllä kuvattuja liikennemerkkejä ei näy, on tie vapaa pyöräiltäväksi ja pyöräilijän paikka on aina väylän oikeassa reunassa. Pyöräilijä ei siis koskaan, ei koskaan, aja niin sanotusti muuta liikennettä “vastapalloon” tien vasemmassa reunassa.
On olemassa myös joukko erilaisia erityisesti pyöräilyyn tarkoitettuja väyliä, jotka osoitetaan näillä liikennemerkeillä:
Jokaiseen näistä liittyy omat kommervenkkinsä, jotka voit tarkastaa Pyöräliiton oivalliselta Pyöräilijän liikennesäännöt -sivulta.
Jos olit tarkkana, huomasit, että molemmissa yllä olevissa kuvissa on mukana jalkakäytävän merkki. Se on siitä jännä, että jalkakäytävällähän saavat pyöräillä vain alle 12 vuotiaat. Lisäksi jalkakäytävää ei välttämättä ole merkitty liikennemerkillä! Jos näet kaupungin tai keskustan kadulla tien reunasta erotetun osan, eikä siinä ole mitään yllä mainituista liikennemerkeistä, on kyseessä jalkakäytävä eikä sinne ole sinulla maantiepyörinesi asiaa (olettaen että olet jo ohittanut varhaisteinivuotesi).
Väistämissäännöt
Toinen tärkeä liikennesääntöjen joukko on väistämissäännöt. Näiden kanssa kokeneenkin pyöräilijän ajatukset sekoavat ajoittain eikä tätä sääntö nivaskaa pidä ikinä yrittää yleistää pariin tiiviiseen lauseeseen tai “pääsääntöön”. Jokainen rivi on ymmärrettävä ja sisäistettävä omanaan. Opettele siis tämä lista huolellisesti:
- Autoilija väistää pyöräilijää jos tulee STOP-merkin takaa
- Autoilija väistää pyöräilijää jos tulee kolmion takaa
- Autoilija väistää pyöräilijää jos tulee pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, parkkipaikalta, huoltoasemalta, metsätieltä tms.
- Ajoradalla pyöräiltäessä autoilija väistää pyöräilijää jos tulee tasa-arvoisessa liittymässä vasemmalta
- Autoilija väistää pyöräilijää jos on kääntyvä
- Autoilija väistää pyöräilijää jos pyöräilijä ajaa ns. pyöräsuojatien liikennemerkillä B7 osoitetulla pyörätien jatkeella
- Muulloin pyöräilijä väistää autoilijaa.
- Pyöräilijä väistää suojatietä kulkevaa tai sille astumassa olevaa jalankulkijaa
Muut pyöräilyyn liittyvät säännöt
Kolmas sääntöjen joukko kattaa muut pyöräilyyn liittyvät säännöt. Näitä ovat mm. määräykset polkupyörien varustuksesta (mm. soittokello on oltava myös maantiepyörässä, valoja on käytettävä hämärällä ja pimeällä!) ja pyöräilijän toiminnasta (mm. suuntamerkkiä on aina kääntyessä näytettävä kädellä osoittamalla!).
Opiskele liikennesäännöt Pyöräliiton Pyöräilijän liikennesäännöt -sivulta!
Maantiepyöräilijän etiketti
Maantiepyöräilijän etiketti on kokoelma sääntöjä, tapoja ja käytösmalleja, joiden avulla toiminta tien päällä on sujuvaa ja sopuisaa. Etiketti täydentää liikennesääntöjä ja tukeutuu niihin. Making Sensen näkemys maantiepyöräilijän etiketistä on tämä:
- Tunne pyöräilijän liikennesäännöt ja noudata niitä.
- Ole läsnä ja osoita aikeesi mm. suuntamerkkiä näyttämällä.
- Käytä soittokelloa.
- Hidasta ohittaessasi jalankulkija, erityisesti jos joudut ohittamaan läheltä.
- Huolehdi pyörääsi toimivat valot.
- Käytä pyörätietä aina kun se on turvallisesti mahdollista.
- Ryhmäajossa aina jono tai parijono, ei koskaan kolme tai useampi rinnan.
Checklist, liikennesäännöt:
- Tärkeä: Opettele liikennesäännöt!
- Omaksu myös hyvä maantiepyöräilyn etiketti!
Pyörän kunnossapito eli huolto ja korjaukset
Maantiepyörä on kallis kapine ja vaatii huolenpitoa pysyäkseen kunnossa. Pyörän kunnon tarkastaminen ja yleisimmät huoltotoimet kannattaa opetella tekemään itse. Ne ovat helppoja hommia ja kun teet niistä rutiineja, pysyy pyöräsi hyvässä kunnossa vaivatta.
Kuntotarkastus
Opettele tsekkaamaan perusasiat pyörästäsi säännöllisesti, vaikkapa viikoittain. Tässä yksi kaava kuntotarkastukseen:
- Pomputtele pyörän etu ja takapäätä. Kuuluuko ylimääräisiä räminöitä tai kolinoita?
- Vanteiden ja renkaiden kunto: Ovatko vanteet suorat, pyörivätkö kiekot sujuvasti, ovatko renkaat ehjät?
- Jarrut: Onko jarrupaloissa vielä kulutuspintaa jäljellä ja onko ne hyvissä säädöissä?
- Ketju ja rattaat: Onko ketju ja rattaat puhtaat ja sopivasti öljytty, onko ketjun kuluma (eli “venymä”) vielä sallituissa rajoissa vai pitääkö ketju jo vaihtaa?
- Vaihteet: Ovatko vaihteet säädöissä, toimiiko jokainen vaihde?
Perushuolto
Perushuoltoon kuuluu pyörän puhtaanapito, ketjun öljyäminen ja renkaiden ilmanpaineiden ylläpito. Pyörän yleispesuun tarvitset ämpärin, riepuja, tavallista pesuainetta (vaikka fairia) ja vettä. Ketjun ja rattaiden pesuun tarvitset lisäksi liuotinpesuainetta tai jotain väkevämpää rasvanpoistajaa (esim. asetonia tai bensaa). Pesu kannattaa tehdä usein ja varsinkin ketju ja rattaa kannattaa pitää puhtaina. Silloin ne kuluvat vähemmän ja pysyt itseksin puhtaampana pyörän kanssa hääriessä.
Ketjun öljyäminen on periaatteessa hyvin simppeli homma mutta senkin kanssa on mahdollisuus tehdä tiettyjä hyvin yleisiä virheitä. Yleisen aloittelijan virhe on laittaa liikaa öljyä. Tai käyttää väärää öljyä. Ketju öljytään kun se on puhdas ja kuiva ja öljyä laitetaan hyvin vähän. Vain pieni tippa jokaiseen niveleen. Ja siitäkin vielä lopuksi pyyhitään ylimääräiset rätillä pois. Öljyjä on nykyään tarjolla vaikka mitä superhienoja ja kalliita vaihtoehtoja, jotka kyllä voivat olla hyvinkin toimivia tuotteita. Mutta aloittelijana pärjäät hyvin, kun ostat pyörän ketjulle tarjoitettua öljyä, hintaluokkana 10-15 euroa per puteli.
Renkaisiin laitetaan ilmaa kotona hyvällä jalkapumpulla, osta siis sellainen. Hieveröisellä halpispumpulla tai huoltoaseman (yleensä rikkinäisellä) kompressorilla et ehkä saa maantiepyörän renkaaseen riittävää painetta. Jos olet iso ihminen, laita renkaaseen ilmaa sen verran mitä renkaan kyljessä maksimiksi sallitaan (25 mm leveässä maantierenkaassa yleensä n. 6-8 bar). Jos olet pieni ihminen, laita vähän vähemmän, esim. sen verran mitä renkaan kyljessä kerrotaan alarajaksi.
Korjaukset
Pyörän korjaaminen on hauskaa ja yksinkertaistakin puuhaa, siis jos omaat yhtään tee-se-itse-asennetta. Korjausoppia on internet pullollaan ja jos vaan osaat kysyä kysymykseen, tarjoaa Youtube sinulle kyllä perusteellisen opin korjaamiseen. Mutta eivät kaikki harrastajat halua käyttää aikaa pyörän korjaamiseen. Silloin käännytään paikallisen pyöräkorjaamon puoleen. Selvitä silloin paikkakuntasi pyöräkorjaamot ja kysely muilta pyöräilijöitä kokemuksia siitä, mitkä korjaamot osaavat parhaiten pitää huolta laadukkaista maantiepyöristä.
Checklist, huoltaminen ja korjaaminen:
- Tärkeä: Opettele tarkastamaan pyörä!
- Tärkeä: Opettele perushuolto ja hanki riittävät välineet sen tekemiseksi!
- Selvitä lähialueen pyöräkorjaamojen tarjonta.

Pyörän huoltamisen perushommat hoituvat helposti, kunhan niihin muodostaa rutiinin.
Ajotekniikka
Ajotekniikalla tarkoitetaan sitä, miten ajat pyörääsi. Pystyssä pysyminen ja eteenpäin liikkuminen ovat toki ajotekniikan perusasioita, mutta maantiepyöräilijänä sinun tulee tähdätä hieman korkeammalle 🙂. Yleensä tässä kohdassa kysyjälle aletaan selittää tasaisesta kammen pyörittämisestä (eli siitä, että jalka myös nostaa, ei pelkästään paina poljinta), ja oikeasta jalkojen pyöritysnopeudesta, mutta mielestäni se ei ole kovin tärkeää. Ainakaan aloittelijalle. Paljon tärkeämpää on
- päästä sinuiksi pyörän kanssa,
- uskaltaa ajaa pyörällä erilaisissa asennoista ja tilanteissa (istualtaan, seisaaltaan, kallistaen, kiihdyttäen, jarruttaen)
- pystyä käyttämään sujuvasti kaikkia pyörän tarjoamia otteita (keskeltä, kahvoilta, alhaalta)
- sekä osata käyttää jarruja ja vaihteita sujuvasti ja miettimättä.
Kun nämä perusasiat ovat hallussa, voidaan ruveta pohtimaan taloudellisinta ja tehokkainta kammen pyörittämistä. Ja monia muita juttuja, joita kokeneet pyöräilijät omassa ajotekniikassaan loputtomasti optimoivat. Näitä ovat esim. kadenssi eli pyöritysnopeus, paras tapa ajaa lyhyt ylämäki, pitkän ylämäen ajaminen, alamäki ja kovan nopeuden hallinta ja kaarteiden ajaminen.
Checklist, ajotekniikka:
- Tärkeä: Tule sinuiksi pyöräsi kanssa, ajamisen tulee olla rentoa erilaisissa ajotilanteissa
- Tärkeä: Opettele käyttämään jarruja ja vaihteita sujuvasti ja miettimättä mikä vipu tekee mitäkin.
- Ei niin tärkeää: pyöritystekniikka, parhaat ajotekniikat erilaisissa tilanteissa. Opit nämä kokemuksen kautta ja voit perehtyä tekniikan saloihin myöhemmin.
Ryhmässä ajaminen
Yksin ajaminen on vain puolikas maantiepyöräilystä, jos sitäkään. Onhan lajin kilpailullisessa historiassa aina ajettu suuria yhteislähtökisoja, joissa koko lajin henki rakentuu joukkuetoimintaan ja peesaamiseen eli ilmanvastusedun hakemiseen. Ryhmäajo on siis kiinteä osa maantiepyöräilyä eikä se suinkaan rajoitu pelkästään kilpapyöräilyyn. Maantiepyöräilyssä ryhmäajo tarjoaa myös kuntoilijalle uuden ulottuvuuden, jonka avulla harrastus monipuolistuu monella tavalla.
Jo yhdenkin ajokaverin kanssa pyöräileminen on ryhmäajoa. Kaverin kanssa ajaessa välillä jutellaan ja välillä ollaan hiljaa ja ajetaan vaan. Satunnaisetkin juttuhetket saavat kuitenkin ajan rientämään ja yhteisistä puheenaiheista ei yleensä ole pulaa. Onhan kaikilla juttukumppaneilla yhteinen ja rakas harrastus. Toinen ajantajuun vaikuttava seikka ryhmäajossa on keskittyminen. Tiiviissä ryhmässä ajetaan lähekkäin ja jokaiselta ryhmän jäseneltä edellytetään tiukkaa keskittymistä ajamiseen. Keskittyessä ajamiseen, peesaamiseen, vuoron vaihtoihin ja satunnaisiin rupatteluihin aika todella rientää ja satasenkin lenkki hurahtaa niin vauhdilla, että kotipihaan palatessaan hämmästelee lenkillä kertyneitä kilometrejä.
Ajan nopea kuluminen ei tietenkään ole ainoa ryhmäajon hyöty. Konkreettinen ja mitattava hyöty on nopeus, joka ryhmässä ajaen on nopeampi kuin yksin ajaen. Nopeus syntyy ryhmän tuottamasta imusta. Ilmiötä kutsutaan myös peesihyödyksi tai ilmanvastuseduksi ja ytimekkäästi kuvattuna kyse on siitä, että kärkiajajan perässä ajavat kohtaavat vähemmän ilmanvastusta, säästävät näin voimiaan ja pystyvät siten ajamaan kovemmalla keskinopeudella.
Ryhmäajossa tarvittavat taidot
Ryhmäajo on siis hyödyllistä, mukavaa ja oleellinen osa maantiepyöräilyä. Muutamat perusasiat ryhmän jäsenten tulee kuitenkin hallita, jotta turvallinen ja sujuva ryhmäajo onnistuu. Näitä ryhmäajon perustaitoja ovat:
- Peesaaminen: Vain tarpeeksi lähellä edellä ajavan takarengasta ajaessa saa ilmanvastushyötyä.
- Käsi- ja äänimerkit: Käsimerkeillä ja huudoilla viestitään ryhmän muille jäsenille kääntymisestä, hidastamisesta, pysähtymisestä, ryhmän liikkeistä ja esim. tiessä olevista kuopista tai muista vaaroista.
- Vuoron vaihtaminen: Ryhmän ensimmäisenä ajavaa vaihdetaan nopealla tahdilla, jotta kukaan ei väsy liian pitkän vetovuoron takia. Vuoron vaihtamiseen on erilaisia tapoja riippuen siitä, ajetaanko yhdessä jonossa vai parijonossa. Useammassa kuin kahdessa jonossa ei muuten maantiepyörälijöiden tulisi ikinä ajaa ellei tietä ole suljettu muulta liikenteeltä.
- Kärkiajajan tehtävät: Kärkiajaja eli ryhmässä ensimmäisenä ajava kuski mm. säätelee ryhmän nopeutta, näyttää käsimerkit ja muut varoitukset ajoissa sekä ohjaa ryhmää oikealle reitille.
Ryhmäajon taidot opit parhaiten hakeutumalla yhteislenkeille tai kokoamalla kavereiden kanssa oman ajoryhmän, missä asioita voi rauhassa tunnustella ja opetella. Hyvää oppia ryhmäajoon ja muihinkin maantiepyöräilytaitoihin on tarjolla myös Making Sensen verkkokurssilla Maantiepyöräilyn perusteet.
Checklist, ryhmäajo:
- Hakeudu porukkaan, joko ryhmälenkille tai ajamaan omien kavereiden kanssa.
- Tärkeä: Sopikaa, miten ajatte jotta toiminta ryhmässä on kaikkien tiedossa.
- Tärkeä: noudattakaa näitä periaatteita:
- Keskity ajamiseen!
- Toimi ennakoitavasti. Osoita aikeesi, näytä ja toista näytetyt käsimerkit. Kommunikoi paljon.
- Älä aja osittain edellä ajavan rinnalla. Eturenkaasi hänen takarenkaan vierellä on aina vaarallinen yhdistelmä.
- Jono tai parijono, ei ikinä kolmijonoa tai muita häröilyjä.
- Nauti ryhmäajon hurmasta!
Porukassa pyöräillen ilot ja surut eli kokemukset ovat yhteisiä.
Kestävyysharjoittelu
Maantiepyöräily on kestävyysurheilulaji. Et ehkä miellä itseäsi urheilijaksi, mutta kuntoilija mielestäni olet, koska olet maantiepyöräilystä kiinnostunut. Kuntoilija ei elä urheilijan elämää eikä maantiepyöräilyä harrastaakseen tarvitse ymmärtää kaikkia kestävyysharjoittelun saloja. Perusasiat kannattaa kuitenkin omaksua koska se auttaa meitä kohti tavoitettamme. Sehän oli
tehdä sinusta nopeasti taitava maantiepyöräilyn osaaja, jonka harrastusta eivät jarruta osaamattomuuden aiheuttamat pelot.
Kestävyysharjoittelun perusasiat ohjaavat sitä, kuinka usein ja millä tavalla harjoittelet, jotta kuntosi kehittyy. Perusasiat, joiden avulla siivität kuntosi nousuun ovat: säännöllisyys, vaihtelu harjoittelun sisällössä ja kestävyyskunnon eri osa-aluiden huomioiminen.
Säännöllisyys
Harjoittele säännöllisesti. En puhu nyt vain pyöräilystä vaan sykettä nostattavasta liikunnasta. Mitä säännöllisyys sitten tarkoittaa? Aikuisten liikkumisen suosituksiin sisältyy 1h 15min rasittavaa tai 2h 30min reipasta liikkumista viikossa. Sen täytyisi olla alaraja tekemisen määräksi ja se ei todellakaan ole paljon, 1 tai 2 pyörälenkkiä viikossa riittää. Moni kuntourheilija liikkuu paljon enemmän, esim. 5 – 7 tuntia (ja esim. 4-6 kertaa) viikossa ja urheilijat tuplasti tämän verran. Toki tulee muistaa, ettei työssäkäyvän kuntoilijan kannata verrata harjoitusmääriä ammattiurheilijaan, jonka työtä on harjoitella ja palautua. Reunaehdot ovat elämässä aivan erilaiset.
Vaihtelu
Junnaaminen eli aina samanlaisten harjoitusten tekeminen tappaa kehityksen. Vaihtelemalla kestoa, rasitusta ja harjoituksen sisältöä keho saa uusia ärsykkeitä ja kehitystä tapahtuu. Maantiepyöräilijälle kehitys voi tarkoittaa esim. keskinopeuden nousua tai lenkkien pituuden kasvua.
Kestävyyskunnon osa-alueiden huomioiminen
Kestävyyskunnon osa-alueet ovat peruskestävyys, vauhtikestävyys ja maksimikestävyys. Peruskestävyysalueella harjoittelu on sitä kuuluisaa Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta eli “PPPP” touhua. Vauhtikestävyysalueella tekeminen on sitä, kun hengästyttää jo todella kovin ja maksimikestävyysalueella ollessa tuntuu erittäin pahalta (muistattehan sen fiiliksen coopperin testistä tai lapsuuden hiihtokisoista, se tunne!).
Näitä eri alueita pitäisi muistaa annostella osaksi harjoittelua järkevästi. Eräiden lähteiden mukaan suhteessa 80% – 10% – 10%. Eli 80 harjoittelusta peruskestävyysharjoittelua ja loput 10 & 10 prosenttie vauhtikestävyydelle ja maksimikestävyydelle. Heittämällä yleisin pyöräilijöiden harjoitteluvirhe onkin epäonnistua tässä jaossa. On kiva painaa menemään melko kovaa ja silloin lähes joka lenkki ajetaan vauhtikestävyysharjoitteena. Liian kovaa peruskunnon kehittymisen kannalta ja liian hiljaa maksimiominaisuuksien harjoittamiseksi. Vakavinta on se, ettei kaiken kunnon perustana oleva peruskunto tuolloin kehity estäen kehittymisen muillakin osa-alueilla.
Checklist, kestävyysharjoittelu:
- Tärkeä: Huomioi harjoittelussa säännöllisyys, vaihtelu harjoittelun sisällössä ja kestävyyskunnon eri osa-alueet
Syöminen ja juominen suorituksen aikana
Kun pääset maantiepyöräilyn imuun, alkavat lenkit pian pidentyä. Jotta pystyt ajamaan pidempiä lenkkejä, tulee sinun pystyä pitämään huolta omasta toimintakyvystäsi eli käytännössä opettelet juomaan ja syömään lenkin aikana.
Juominen on simppeliä hommaa: vettä pulloon ja hörppy vartin välein. Jos lenkki pitkä ja rasittava, pitää myös syöminen huomioida ja pelkästään kahvitaukojen pullat eivät usein riitä pitämään pyöräilytehoa ja hyvää mielenvirettä yllä. Energian loppuminen nimittäin aiheuttaa voimien katoamisen lisäksi myös usein melkoisen aivosumun. Sopivan syömisen suhteen on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja ja kokeilemalla erilaisia asioita löydät kyllä omaan makuun sopivat vaihtoehdot. Oleellista on helppous: helposti suuhun päätyvät geelit ja patukat ovat hyviä valintoja, vaikeasti kääreistä kaivettavat ja tielle ropisevat pähkinäsekoitukset ei niin kovin hyviä. Syömisenja juomisen pitäisi nimittäin onnistua pyörän ollessa liikkeessä. Yksi hyvä keino korvata osa syömisestä on laittaa toiseen juomapulloon tuhtia isoäidin tekemää marjamehua tai hiilihydraattipitoista urheilujuomaa.
Checklist, syöminen ja juominen:
- Tärkeä: Opettele juomisen rutiini lenkillä. Juomisen pitää onnistua ajaessa.
- Opettele myös ajaessa syöminen ja tutustu erilaisiin geelehin ja patukoihin jotta lyödät omat suosikkisi.
Mitä vielä?
Lupasin otsikossa, tämän olevan perusteellinen opas maantiepyöräilyn aloittamiseen. Pituuden perusteella väitän, että lupaus on jo pidetty. Kävimme läpi seuraavat asiat:
- Pyörän ominaisuudet ja koko
- Varusteet
- Ajoasento
- Liikennesäännöt
- Pyörän huolto ja korjaaminen
- Ajotekniikka
- Ryhmäajo
- Kestävyysharjoittelu
- Syöminen ja juominen harjoituksen aikana
Maantiepyöräilyyn liittyy toki paljon muitakin juttuja ja aloittelijankin kannattaa nyt käsiteltyjen lisäksi perehtyä myös näihin:
- Vakuutukset. Suosittelen suuresti, että tutkit vakuutusturvasi ja vakuutat itsesi tapaturmien varalta ja pyöräsi varkauden varalta.
- Mittarit ja sovellukset. Nykyään mitataan kaikkea ja tietokoneet ovat kännyköiden ja mittareiden muodossa läsnä kaikessa tekemisessä. Vaihtoehtoja on toinen toistaan hienompia ja kallimpia.
- Reittien ja lenkkien suunnittelu.
Verkkokurssilta lisää apua oppimiseen
Totean vielä uudestaan: Et opi näitä asioita lukemalla tämä artikkeli. Mutta artikkeli toimii kuitenkin muistilistanasi ja nyt osaat kohdistaa huomiosi oleellisiin asioihin sekä edetä kohti tavoitettasi taitavaksi ja uskaltavaksi maantiepyöräilijäksi.
Jos haluat jatkaa nopeaa oppimista ja selättää epätietoisuuden aiheuttamat pelot, liity mukaan verkkokurssille! Maantiepyöräilyn perusteet-verkkokurssilla saat käyttöösi videoluennot joita voit katsoa milloin haluat, paljon harrastuksessasi auttavia tarkastuslistoja, harjoituksia ja ajotekniikkavinkkejä. Kurssi kattaa kaikkien tässä artikkelissa käsiteltyjen asioiden lisäksi monia muitakin maantiepyöräilijälle tärkeitä aiheita.
Nähdään kurssilla!
Voit saada maantiepyöräilyltä valtavasti: Hyvän kunnon, onnistumisen ja itsensä ylittämisen elämyksiä, upeita reissukokemuksia ja uusia kavereita. Älä anna tiedoissa ja taidoissa olevien puutteiden olla näiden esteenä!
Klikkaa itsesi mukaan Maantiepyöräilyn perusteet-verkkokurssille ja autan sinut pikavauhdilla taitavaksi maantiepyöräilijäksi!